Mirja Juusola
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
22.12.2021

Hoitohenkilöstön palkkaus ja työolot kuntoon – ei enää kutsumusammatti

Aluevaltuuston ensimmäinen tehtävä tulee olemaan henkilöstön palkkauksen ja työolojen kuntoon saattaminen. Me kaikki olemme riippuvaisia niistä sadoista tuhansista ammattilaisita, jotka työskentelevät päivittäin terveytemme ja hyvinvointimme eteen. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula vaikuttaa kuitenkin jo ihmisten saamaan hoitoon ja palveluihin. Ratkaisuja on etsittävä oikealla henkilöstömitoituksella, palkkoja nostamalla, työoloja ja -ehtoja sekä johtamista…

Aluevaltuuston ensimmäinen tehtävä tulee olemaan henkilöstön palkkauksen ja työolojen kuntoon saattaminen.

Me kaikki olemme riippuvaisia niistä sadoista tuhansista ammattilaisita, jotka työskentelevät päivittäin terveytemme ja hyvinvointimme eteen. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula vaikuttaa kuitenkin jo ihmisten saamaan hoitoon ja palveluihin. Ratkaisuja on etsittävä oikealla henkilöstömitoituksella, palkkoja nostamalla, työoloja ja -ehtoja sekä johtamista parantamalla sekä antamalla työntekijöille mahdollisuus kehittää omaa työtään. Edellä mainitsemani ratkaisuehdotukset koskevat koko henkilöstöä.

Aamulehdessä kuntatutkija totesi: ” Hoiva-ala on tolkuttoman alipalkattua, mutta se on myös sellainen rakenteellinen kustannus, joka pysyy.” Tästä olen eri mieltä. Aluevaltuutettujen tulee puuttua henkilöstön palkkaukseen. Toki on totta, että palkat neuvotellaan valtakunnan tasolla sopimuspöydissä, MUTTA työehtosopimukset eivät ole viimeisen päälle kiinni naulattuja vaan ne antavat mahdollisuuksia paikallisiin palkkausjärjestelmiin. Sopimukset pitävät sisällään monia elementtejä, joilla palkkausta voi korjata. Budjetista päättäessään aluevaltuutsto päättää minkälainen budjetti tulee olemaan henkilöstökulujen  osalta.

Ammatti;  joka vaatii sen tekijältä kutsumusta , yleensä työnkuva ja palkkaus eivät kohtaa.

Kutsumusammatin määritelmä on wikipedian mukaan ammatti, jossa useimmiten työnkuva ja palkkaus eivät kohtaa toisiaan.

Silloin kun valmistuin apuhoitajaksi 40 vuotta sitten yleinen katsomus oli että hoitajat ovat kutsumusammatissaan. Omalta osaltani voin todeta , että olen todellakin ollut ”kutsumusammatissani”. Kutsumusammatti nimikkeestä on päästy pikkuhiljaa eroon ja tunnustettu ammatin arvostus. Palkkauksen tärkeys on myös tunnustettu yhteiskunnassa, vielä kun se saataisiin todella korjattua. oitohenkilöstön palkkaus ei ole milloinkaan  vastannut työn vaativuutta.  Minulle hoitajien palkkaus on ollut jo työnikin ja ay-toiminnan myötä  sydämen asiana. Palkkaus on selkeä vetovoimatekijä ja nyt hoitajapulan aikaan on päättäjienkin siihen herättävä. Pelkät kauniit sanat eivät enää riitä. Hoitajien työnkuva on vuosien saatossa muuttunut vaativammaksi jo yksistään hoitomuotojen muuttuessa. Kuitenkaan palkkaus ei ole vastaavasti muuttunut.

Sinä, joka luit tänne loppuun asti kiitos siitä. Lisäksi pahoittelen kun julkaistuani artikkelin osa tekstistä tulee kahteen kertaan. Siihen ei ole ammattilaisetkaan löytänyt ratkaisua.

Takaisin etusivulle